Miten oppia tehokkaasti? Käytä kaikkia aisteja oppimiseen

Opitko parhaiten kuulemalla, lukemalla vai kenties tekemällä itse? Vai oletko erittäin visuaalinen oppija, joka muistaa kaiken näkemänsä?

Ihmisten luokittelu ja yksilöinti heidän korostuneiden oppimiskanaviensa perusteella on ollut suosittu aihe oppimiskeskustelussa siitä saakka, kun ne nousivat pinnalle 1970-luvulla. Ajatus siitä, että voimme eritellä oppijoita sillä perusteella, miten he oppivat parhaiten on varsin kiehtova, mutta valitettavasti pääosin myytti ja suhteellisen hyödytön työkalu.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että opimme ja opiskelemme todellakin eri tavoin, mutta tämä johtuu yleensä siitä, että olemme tottuneet tekemään asiat tietyllä tavalla uudestaan ja uudestaan. Jos olet aina pelkästään kuunnellut tunnilla, olet varmasti ihan hyvä kuuntelija.

Toisaalta tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että olipa lempioppimiskanavamme mikä tahansa, opimme ylivoimaisesti parhaiten silloin, kun saamme ja käsittelemme informaatiota mahdollisimman monen aistin ja havaintokanavan avulla. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että sinun pitäisi nyt ruveta haistelemaan oppikirjojasi tai tekemään draamaharjoituksia matematiikan tehtävistä.

Oleellista on ymmärtää, että aivomme käsittelevät uutta tietoa yhtä aikaa visuaalisesti ja verbaalisesti. Yleensä toinen järjestelmä on korostuneempi, mutta tehokkaimmat oppimistulokset saadaan silloin, kun molemmat ovat mahdollisimman aktiivisia. Visuaalinen “koodausjärjestelmä” muodostaa aivoihin kuvan aiheesta ja verbaalinen taas antaa sille merkityksiä ja jäsentää sen osaksi aikaisemmin opittuja kokonaisuuksia.

Käytännön esimerkki

Oletetaan, että olet taloustiedon luennolla ja sinun pitäisi oppia kysynnän ja tarjonnan lain periaatteet. Minkä seuraavista kuvittelet olevan paras tapa oppia aihe?

1. Luennoitsija selostaa kysynnän ja tarjonnan lakia pelkästään selostamalla aihetta teorian kautta. Aihe on sinulle entuudestaan täysin vieras. Tieto vastaanotetaan täysin verbaalisesti ja samoin aivojen on se käsiteltävä. Kuvan muodostaminen vieraasta konseptista on melkoisen haastavaa. Todennäköisesti myös oppiminen on likimain mahdotonta.
2. Luennoitsija mainitsee, että tänään opiskellaan kysynnän ja tarjonnan laki ja läväyttää diaesityksen päälle. Näet välittömästi kuvan kysynnän ja tarjonnan suhteesta koordinaatistossa. Tämä kuva siirtyy aivojesi visuaaliseen koodausjärjestelmään ja samalla verbaalinen järjestelmä alkaa luoda sille merkityksiä ja yhdistelee sen aikaisempaan osaamiseesi siitä, miten koordinaatistot tavallisesti käyttäytyvät. Kun luennoitsija alkaa puhua, vahvistuu verbaalinen koodaus yhä.
3. Luennoitsija selittää tarkasti kysynnän ja tarjonnan lain sekä näyttää havainnollistavan kuvan koordinaatistossa, kuten tapauksessa kaksi. Tämän lisäksi hän kertoo tapausesimerkin Alankomaiden 1600-luvun tulppaanimaniasta, jolloin tulppaanin sipuleiden hinta kohosi räjähdysmäisesti lyhyessä ajassa niiden muodostaessa kuvitteelliseen arvostukseen perustuvan kysyntäkuplan. Mieleesi muodostuu eläviä kuvia ihmisistä tuhlaamassa elämänsäästönsä sipuleihin ja samalla tieto jälleen jäsentyy osaksi osaamistasi taloustiedon muihin teorioihin, kuten finanssikupliin.

Ehkä arvasitkin jo, mutta tapaus kolme vie voiton, mitä tulee oppimistuloksiin. Käytännössä siis lähes kaikki informaatio vastaanotetaan joko visuaalisesti tai verbaalisesti ja myös näiden järjestelmien avulla käsitteellistyy aivoissa.

Nekin oppijat, jotka väittävät oppivansa vain kuulemalla muodostavat visuaalisia kuvia päähänsä samoin kuin visuaaliset oppijat hyötyvät, jos kuulevat samalla kuin katselevat esimerkiksi kuvaa tai lukevat tekstiä.

Opiskele sekä verbaalisesti että visuaalisesti

Miten sitten voit hyödyntää tätä omassa opiskelussasi? Unohda ainakin ensi alkuun omat ennakkokäsityksesi siitä, minkälainen oppija olet. Sen sijaan pyri aina vastaanottamaan uusi tieto sekä visuaalisesti kuvina tai videona ja verbaalisesti tekstinä tai kuunneltuna. Videoista oppii tehokkaasti juuri sen vuoksi, että niissä yhdistyvät lähes kaikki näistä tekijöistä.

Kun opit jotain abstraktia, kuten matemaattisia kaavoja tai uusia käsitteitä, pyri aina muodostamaan myös jonkinlainen visuaalinen kuva mielessäsi. Helppo esimerkki on murtolukujen mieltäminen pizzapalojen jakamisena, mutta vaikeammissa yhtälöissä joutuu tietysti käyttämään enemmän mielikuvitusta.

Vastaavasti vallan kolmijako-oppia päntätessä oppimista edesauttaa, kun kuvittelee pääministerin, opposition äänekkäimmän kansanedustajan sekä korkeimman oikeuden tuomarin samaan kuvaan.

Oppimateriaalisi ollessa visuaalisia, kuten kaavioita, taulukoita, kuvia tai videoita pyri tehostamaan verbaalista käsittelyä mielessäsi. Selosta oppimasi itsellesi tai kaverille tai tee siitä muistiinpanoja. Mikä tahansa käy, kunhan puet oppimasi omiin sanoihin. Muistahan myös pohtia, miten opittu liittyy jo opittuihin asioihin.

Lue tästä, kuinka itse muutin opiskelutapojani passiivisista aktiivisiin hurjin tuloksin.

Huomioi, että tässä olemme käsitelleet lähinnä tiedon oppimista. Taitoja, kuten soittamista tai urheilemista oppii parhaiten tekemällä ja toistamalla itse taitoa progressiivisesti ja haastetasoa lisäämällä.

Jos kiinnostuit opiskelutapojesi kehittämisestä yhä pidemmälle, tutustu lukuisiintunteihimme aiheesta

Kiitos lukemisesta ja hauskaa oppimista!