Tehokkaimmat opiskelutekniikat vertailussa

Mikä on paras tekniikka opiskella? Millä tavalla opiskellen saa parhaat arvosanat ja pääsee vähimmällä työmäärällä?

Valitettavasti yksinkertaista vastausta ei voi antaa. Parhaat opiskelutekniikat ovat usein yksilöllisiä ja niiden käyttö on tilannesidonnaista. Esimerkiksi matematiikkaa kannattaa opiskella tyystin eri tavalla kuin historiaa.

Älä kuitenkaan vaivu epätoivoon. Oppimistutkimukset ovat antaneet meille valtavasti hyödyllistä tietoa siitä, miten opimme tehokkaimmin, ja miten aivomme toimivat oppiessaan uutta. Näin ollen voimme rakentaa oman yksilöllisen opiskelustrategiamme parhaiten menestyneiden tekniikoiden avulla ja soveltaa sitä juuri oikeassa paikassa oikealla tavalla.

Tehokkaimmat tekniikat vertailussa

Tarkastellessa oppimistutkimuksen klassikkoja, ei voi olla mainitsematta psykologian professori John Dunloskyä, joka toteutti kollegoineen vuonna 2013 kattavan tutkimuksen erilaisten opiskelutekniikoiden tehosta.

Luotettavuutta ja työn hyödynnettävyyttä lisää se, että tutkimus on metatutkimus eli sen tulokset pohjautuvat lukuisille muille tutkimuksille. Lisäksi tarkastellut opiskelutekniikat on valittu yleisimmin käytössä olevien, helpoiten omaksuttavien sekä eniten lupausta herättävien joukosta.

Dunlosky tähdentää, että kaikissa tutkituissa opiskelumenetelmissä on omia hyviä puoliaan ja, että usean osalta tarvitaan vielä huomattavasti lisätutkimusta ennen kuin ne voidaan julistaa voittajiksi tai häviäjiksi. Tutkimus kuitenkin paljastaa selkeitä eroja parhaiten ja heikoiten toimivien opiskelutekniikoiden välillä.

Erityisen vahvasti korostui, että aktiiviset ja tiedon soveltamista painottavat tekniikat toimivat lähes kaikissa olosuhteissa paremmin kuin passiiviset menetelmät.

Dunloskyn tutkimuksen pohjalta vertailemme tässä kuuden yleisesti käytetyn tekniikan tehoa. Aloitetaan kaikkein parhaiten tutkimuksissa menestyneistä tekniikoista.

1. Itsetestaus ja aktiivinen mieleen palauttaminen

Opitun testaaminen kokeilla, testeillä ja aktiivisella mieleen palauttamisella osana oppimista.

Tehokkuus:

Erittäin tehokas lähes minkä tahansa aiheen oppimisessa.

Esimerkki:

Käy läpi materiaali, jonka haluat oppia. Kirjoita tämän jälkeen oppimiskortille (flashcard) kysymys tai avainsana materiaalista. Kirjoita toiselle puolelle vastaus tai määritelmä. Kysymyksiä voi tehdä aiheen haastavuuden perusteella lukuisia tai vain keskeisimmistä asioista. Kerratessasi oppimaasi siirry suoraan kortteihin ja uudelleenlukemisen sijaan lue kysymys tai määritelmä ja pyri antamaan vastaus katsomatta sitä etukäteen.

Jos tiesit vastauksen, siirrä kortti osattujen pinoon. Jos taas vastauksesi jää puutteelliseksi laita kortti pakan pohjalle. Näin se tulee uudestaan vastaan kunhan olet käynyt ensin muut kortit läpi.

Vaihtoehtoisesti voit luoda muistiinpanosi niin, että kirjoitat sivun toiselle puolelle varsinaisen asian ja toiselle siihen liittyvän avainsanan. Kerratessasi oppimaasi peitä itse muistiinpanot ja pyri muistamaan mahdollisimman paljon avainsanan perusteella.

Lue lisää aktiivisten opiskelumenetelmien hyödyntämisestä kokeisiin kertaamisessa.

2. Hajautettu opiskelu

Opiskelun hajauttaminen ajallisesti useiksi erillisiksi sessioiksi.

Tehokkuus:

Erittäin tehokas lähes minkä tahansa aiheen oppimisessa.

Esimerkki:

Hajauta kokeeseen tai tenttiin lukeminen useammalle päivälle lyhyiksi sessioksi pitkien yksittäisten maratonien sijaan. Esimerkiksi sen sijaan, että luet viimeisenä iltana ja yönä kuusi tuntia lue kolmena edellisenä päivänä 2 tuntia kunakin. Viimeinen päivä on omistettu kertaamiselle.

Voit verrata opiskelun hajauttamista urheilusuoritukseen treenaamisena. Kukaan ei harjoittelisi viimeisenä iltana ennen tärkeää peliä kuutta tuntia paniikinomaisesti.

Lue lisää oppimisen hajauttamisesta.

3. Aiheen selitys itselle (tai toiselle) ja yksinkertaistaminen:

Opiskeltavan aiheen perustelu ja selittäminen mahdollisimman yksinkertaisesti ja selkeästi.

Tehokkuus:

Lupaava, mutta tutkimustuloksia toistaiseksi melko vähän.

Esimerkki:

Lukiessasi uuden faktan pyri perustelemaan, miksi se on juuri niin kuin on. Esimerkiksi opiskellessasi hallinto-oikeutta yritä selittää lakipykälien lisäksi, mitä tarkoitusta ne palvelevat ja mitä varten ne on luotu. Pyri tekemään selitys ennen kuin käyt sen läpi materiaalista. Älä välitä, jos tuntuu menevän arvailun puolelle. Selitä ja perustele aihe niin yksinkertaisesti, että siitä mitään tietämätönkin ymmärtäisi, mistä puhut.

Voit myös kirjoittaa lyhyitä tiivistelmiä oppimistasi kokonaisuuksista. Oppimispäiväkirjat perustuvat juuri tälle tekniikalle ja ovat aidosti hyödyllinen tapa jäsentää tietoa. Tietysti niissä on oma vaivansa, mutta opiskelun kuuluukin olla vähän työlästä.

4. Uudelleenlukeminen

Opiskeltavan materiaalin lukeminen uudestaan kertauksen vuoksi.

Tehokkuus:

Uudelleenlukemisesta voi olla hajautettuna hyötyä, mutta teho saattaa jäädä lyhytaikaiseksi. Lisäksi ajan voisi käyttää tehokkaampien menetelmien hyödyntämiseen.

Esimerkki:

Luettuasi opiskeltavan materiaalin läpi palaat sen pariin lukemalla sen uudestaan (ja uudestaan) niin kauan kuin osaat mielestäsi asiat tarpeeksi hyvin. Tämä on erittän yleisesti käytetty menetelmä, vaikka sen teho ei ole erityisen hyvä. Isoin ongelma liittyy siihen, että opittua tietoa ei palauteta missään välissä aktiivisesti työmuistin käsiteltäväksi.

5. Alleviivaus ja tekstin korostaminen

Tärkeimpien kohtien alleviivaus tai korostus opiskeltavista materiaaleista.

Tehokkuus:

Ei kovin hyödyllinen, mutta voi olla avuksi, kun materiaaliin tutustutaan ensimmäisen kerran.

Esimerkki:

Lukiessasi uutta oppimateriaalia, alleviivaa tärkeimpinä pitämäsi asiat. Käytä malttia ja alleviivaa vain oikeasti keskeiset asiat. Palatessasi materiaaliin kertaa ainoastaan alleviivaamasi asiat.

6. Oppiminen tietoa luomalla ja soveltamalla

Opitun muokkaaminen, soveltaminen ja hyödyntäminen osana muuta oppimista

Tehokkuus:

Hyödyllinen, mikäli pohjaosaaminen ja ymmärrys ovat riittävällä tasolla.

Esimerkki:

Opiskellessasi isomman kokonaisuuden, kirjoita omin sanoin tiivistelmä, jossa käyt läpi ainoastaan ydinkohdat ja esität myös mahdollisesti aihetta käsitteleviä kysymyksiä. Vaihtoehtoisesti voit kirjoittaa oppimispäiväkirjaa, jossa pohdit oppimaasi ja sen suhdetta muihin opittuihin kokonaisuuksiin.

Lue lisää tiedon luomisesta ja soveltamisesta.

Opiskelutekniikoista on syytä muistaa:

• Aktiiviset menetelmät ovat tehokkaampia kuin passiiviset. Aktiivisen menetelmän tunnistat siitä, että käsittelet oppimaasi tai pyrit palauttamaan sen mieleen pitkäkestoisesta muistista.
• Itsetestaus ja hajautettu opiskelu ovat kerta toisensa jälkeen tehokkaimpien tekniikoiden kärkisijalla.
• Passiiviset menetelmät kuten pelkkä lukeminen tai tekstin alleviivaus eivät ole kovin tehokkaita, mutta sitäkin käytetympiä. Niiden suosio perustuu helppouteen ja tuttuuteen.
• Mikä tahansa tekniikka vaatii harjoittelua ja oikeanlaista soveltamista. Harjoittelun avulla voit kuitenkin oppia merkittävästi tehokkaammin ja muistaa enemmän oppimastasi.

Raapaisimme tässä vasta pintaa eri opiskelutekniikoista. Jos kiinnostuit aiheesta, niin tervetuloa oppimaan eri tekniikoista ja niiden käytöstä lisää kattavasta valikoimastamme tunteja!