Voiko lukunopeutta kehittää?

Yksi perinteisempiä ja edelleen ylivoimaisesti käytetyin tapa oppia on lukeminen. Jokainen oppija on varmasti jossain välissä pohtinut, voisiko luku-urakasta selvitä nopeammin. Nopeushan on tehokkuutta, kukapa nyt ei tehokas haluaisi olla. Voiko siis lukunopeutta kehittää ja miten?

Kyllä voi, mutta samalla kannattaa pitää mielessä, että nopeus ei ole sama asia kuin tehokas oppiminen. Tavoitteen pitäisikin olla tehokkaampi ja sujuvampi oppiminen. Lukunopeus voi tietysti olla osa tätä yhtälöä ja erityisesti osalle opiskelijoista sen kehittäminen voi tarjota paljon etuja:

• Tiedon vastaanottamiseen (passiiviseen opiskeluun) kuluu vähemmän aikaa, jolloin voit käyttää enemmän aikaa aktiviisiin opiskelumenetelmiin
• Nopeampi eteneminen voi auttaa muistamaan paremmin tekstin sisällön
• Nopeampi eteneminen saattaa parantaa keskittymistä ja vähentää tarkkaavaisuuden harhautumista epäoleelliseen
• Auttaa materiaalien esiopiskelussa ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamisessa

Huomioitavaa lukunopeudesta

Jokaisella meistä on yksilöllinen tapa lukea ja luemme eri tekstejä eri tavoilla. Esimerkiksi täysin uutta ja monimutkaista tietoa ei välttämättä edes kannata yrittää lukea nopeasti, vaan pikemminkin pitää taukoja ja maksimoida ymmärtäminen etenemisnopeuden kustannuksella.

Käytännössä lukunopeuden kehittäminen onkin tietyllä tavalla optimaalisen nopeuden ja ymmärtämisen suhteen etsimistä. Esimerkiksi blogitekstejä tai iltapäivälehtien artikkeleita voi lukea hyvinkin nopeasti ja saada silti hyvän ja täysin riittävän yleiskäsityksen aiheesta. Sen sijaan mustien aukkojen toimintaperiaatteet saattavat vaatia huomattavasti enemmän painotusta ymmärtämiseen.

Lukiessamme emme pelkästään ota vastaan visuaalisia ärsykkeitä vaan teemme jatkuvasti kognitiivista prosessointia, jolloin rajallinen työmuistimme käsittelee tietoa ja pyrkii yhdistelemään sitä aikaisemmin opittuun tietoon. Jos etenemme liian nopeasti, ei aivoilla ole yksinkertaisesti aikaa työstää opittua loogiseksi kokonaisuudeksi.

Toisaalta myös liian hidas eteneminen tekee oppimisesta vaikeaa, kun tietokokonaisuudet eivät yhdisty toisiinsa vaan keskitymme yksittäisiin palasiin ja pahimmillaan jopa yksittäisiin sanoihin yksi kerrallaan.

Ennen kuin siis menet tarkemmin lukunopeuden kehittämiseen muista nämä periaatteet:

1. Eri tekstit ja oppimistavoitteet vaativat erilaisia lukutapoja ja -nopeuksia
2. Ymmärtäminen ja oppiminen aina ensin, sitten vasta nopeus
3. Optimaalinen lukunopeus sallii aivoillesi mahdollisuuden työstää tietoa
4. Jokaista sanaa ei tarvitse lukea
5. Kaikki kirjasta tai tekstistä ei välttämättä ole tärkeää – paljon voi jättää lukematta

Lukunopeuden kehittäminen

Tutkimusten mukaan korkeakouluopiskelijoiden normaali lukunopeus on noin 200-400 sanaa minuutissa. Oman vauhtisi voit tarkistaa erilaisten kännykkäappien avulla tai sitten vain lukemalla tekstiä minuutin ajan ja laskemalla saavutetun sanamäärän lopuksi. Kannattaa huomioida, että tekstin tyyli ja kieli vaikuttaa asiaan merkittävästi.

Jos sijoitut 200-400 sanan väliin ei sinulla todennäköisesti ole erityistä tarvetta parantaa lukunopeuttasi ja vaarana on, että alat nopeuttaa tahtiasi ymmärtämisen kustannuksella. Tätä alempi määrä voi tarkoittaa, että:

• luet jokaisen sanan vaikka ymmärtämiseen riittäisi vain osa
• ajattelet lukemasi sanat äänteinä ikään kuin puhuisit normaalilla puhenopeudella
• et hahmota sanoja kunnolla (kyseessä voi olla lukihäiriö)

Erityisesti kahta ensimmäistä näistä voi hyvinkin taklata harjoittelulla. Mikäli kyseessä on hahmotusongelma tai lukihäiriö, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen.

Seuraavat menetelmät auttavat sinua kehittämään lukunopeuttasi. Huomaa, että taikatemppuja kuten valokuvalukemista, ei ole, vaan suurin osa liittyy lähinnä luetun ja ymmärtämisen välisen suhteen löytämiseen.

1 – Etenemisnopeuden kehittäminen

Suurin syy hitaaseen lukemiseen on tietysti se, että pysähdymme liian pitkäksi aikaa yksittäiseen sanaan ja luemme jopa kohtia uudestaan. Liian hidas eteneminen haittaa ymmärrystä ja pahimmillaan jopa yksittäiset virkkeet on vaikea hahmottaa kokonaisuuksikseen.

Etenemisnopeutta voi harjoitella ottamalla käyttöön esim. kynän, jota liikutat tekstissä tasaista tahtia eteenpäin. Älä pysähdy vaikka tuntuisi siltä, että jokin sana jää lukematta, tai et ymmärrä täysin jotain kohtaa. Nopeuta tahtia, kun edistyt.

Kuten mikä tahansa taito, lukunopeuden kehittäminen vaatii harjoittelua. Pelkästään se, että luet paljon ja monipuolisesti erilaisia tekstejä auttaa kehittämään lukunopeutta, kun pystyt tunnistamaan sanoja nopeammin.

Muista myös, että pystymme ymmärtämään kokonaisuuksia, vaikkemme lukisikaan kaikkia sanoja. Harjoittelun avulla opit lukemaan lauseista vain oleelliset sanat ja aivosi pitävät huolta ymmärrettävyydestä täydentämällä loput.

2 – Esilukeminen ja oleellisen löytäminen

Aivomme pystyvät työstämään uutta tietoa huomattavasti tehokkaammin, kun ne pystyvät ankkuroimaan sen olemassa oleviin kokonaisuuksiin. Yksi paras tapa rakentaa ”ripustuskoukkuja” uudelle tiedolle on käydä luettava teksti etukäteen läpi pikaisesti. Näin pystymme muodostamaan alustavan hahmotelman opiskeltavasta aiheesta, jolloin taas itse lukeminen ja ymmärtäminen on helpompaa ja nopeampaa.

Harvoin myöskään mitään tekstiä tarvitsee lukea orjallisesti alusta loppuun. Esimerkiksi tieteellisissä artikkeleissa ja teoksissa yleensä abstrakti ja yhteenveto kertovat jo merkittävän osan sisällöstä ja tuloksista. Sen sijaan pääsykoeurakan aikana saatat joutua jopa opettelemaan joitakin kokonaisuuksia ulkoa. Tällöinkin kuitenkin ymmärrys korostuu mekaanisen tankkauksen edelle.

3 – Poista häiriötekijät ja anna aivoillesi mahdollisuus keskittyä

Yksi suurimmista syistä hitaaseen lukemiseen on yksinkertaisesti se, että keskittymisemme rikkoutuu ja kiinnitämme huomion johonkin toissijaiseen seikkaan kuten puhelimen ilmoitukseen tai sähköpostiin.

Jokainen keskeytys tarkoittaa sitä, että joudumme kohdistamaan huomiokykymme uudestaan opiskeltavaan asiaan, ja tämä puolestaan on sekä kuluttavaa että työlästä aivoille. Pahimmillaan emme pääse laisinkaan syvän keskittymisen tilaan, kun keskeydymme jatkuvasti, tai olemme yksinkertaisesti liian reaktiivisessa tilassa kyetäksemme keskittymään.

Jatkuva ärsykepommitus on nykymaailman tietoyhteiskunnan isoja ongelmia, mutta omaa keskittymistäsi voit parantaa erityisesti poistamalla kaikki mahdolliset häiriötekijät ympäriltäsi silloin kuin tavoitteesi on keskittyä.

4 – Kehitä itsellesi sopiva tapa lukea ja vältä lukunopeuteen liittyviä myyttejä

Lukunopeudesta ei kannata tehdä itselleen mitään fiksaatiota. Oleellista on, että etenet tekstissä itseäsi tyydyttävää vauhtia ja ennen kaikkea ymmärrät lukemasi. Pyri kehittämään itsellesi sopiva tapa lukea, joka palvelee muita opiskelumenetelmiäsi. Esimerkiksi yhden kappaleen nopea lukeminen voi täydentyä mainiosti pikamuistiinpanoilla ja niiden harjoittelulla ennen kuin jatkat lukemista.

Olisi tietysti kivaa pystyä lukemaan kirja läpi puolessa tunnissa katsoen jokaista sivua muutaman sekunnin ajan, kuten valokuvalukemisen kannattajat ehdottavat. Varmasti löytyy poikkeusyksilöitä, jotka tämänkaltaiseen tiedon vastaanottamiseen pystyvät, mutta suurimmalle osalle meistä normaali lukutahti sijoittuu 200-400 sanan väliin. Tällöin myös aidosti ymmärrämme lukemamme.

Älä myöskään yritä päästä kokonaan eroon sanojen ääntämisestä mielessä, sillä tämä on käytännössä ainoa mahdollisuus ymmärtää luettu teksti. Oleellisempaa on edetä nopeasti eikä tyytyä omaan puhenopeuteen tai toistaa sanoja ikään kuin puhuisi ne.

Muista myös, että lukeminen on vain tapa vastaanottaa tietoa. Tarvitsemme myös muita opiskelumenetelmiä tallentaaksemme sen pitkäkestoiseen muistiin ja noutamaan sen sieltä tarvittaessa. Opiskelumenetelmiä voit harjoitella lukuisilla aiheeseen liittyvillä oppitunneillamme.

Kiitos lukemisesta!