Luovu näistä tehottomista opiskelutekniikoista
Kävimme eräässä suositussa blogipostauksessamme läpi tehokkaimpia opiskelutekniikoita hyvin yleisluontoisesti. Päähuomio tehokkaan opiskelun osalta on, että aktiiviset menetelmät tuntuvat kerta toisensa jälkeen vievän erävoiton passiivisista menetelmistä.
Aktiivisilla opiskelumenetelmillä tarkoitetaan yksinkertaistettuna mitä tahansa metodia, jossa tavoitteena on palauttaa tieto mieleen pitkäkestoisesta muistista, käsitellä sitä tai yhdistellä sitä muuhun opittuun. Esimerkiksi muistiinpanojen tekeminen ja niiden myöhempi kertaaminen vaikkapa avainsanojen avulla on aktiivista opiskelua parhaimmillaan.
Passiivinen opiskelu taas on tiedon tankkaamista eli esimerkiksi pelkkää lukemista tai kuuntelemista. Tällöin tietoa siirtyy kyllä pitkäkestoiseen muistiimme, mutta ei välttämättä läheskään niin paljon kuin kuvittelemme ja sen palauttaminen voi olla yllättävän haastavaa.
On kuitenkin muistettava, että tietysti uudet aiheet on aina opittava tavalla tai toisella, joten ei esimerkiksi lukemista voi kokonaan romukoppaan heittää. Tehotonta se on silloin, kun se on ainoa käytössä oleva metodi opiskelussa.
Yllättävän moni kuitenkin turvautuu hyvin suppeaan määrään opiskelutekniikoita ja niiden ytimessä saattavat olla nimenomaan tehottomiksi osoitetut keinot. Esimerkiksi suosituin keino valmistautua ylioppilaskokeisiin on yhä kirjojen ja pohjamateriaalien uudelleen tankkaaminen, vaikka meillä olisi vanhojen kokeiden ja tehtävien ehtymätön aarreaitta käytössämme.
Tässä kirjoituksessa käymme läpi käytetyimpiä suhteellisen tehottomaksi osoitettuja opiskelumenetelmiä, jotka kannattaisi mahdollisesti korvata tehokkaammilla.
Huomaa kuitenkin, että puhumme tässä yleisellä tasolla, eivätkä vinkit välttämättä päde sellaisenaan jokaiseen oppijaan. Kannattaakin pohtia kriittisesti omia tapoja oppia ja miettiä sen perusteella, voisiko tehdä jotain eri tavalla.
1 - Kertaaminen lukemalla materiaalit uudestaan
Lukeminen on yksi parhaista tavoista oppia uutta tietoa, erityisesti silloin kun sen yhdistää johonkin aktiiviseen menetelmään, kuten itselle selitykseen tai muistiinpanojen kirjoittamiseen. Lukemista voi myös tehdä monella tavalla ja kehittää lukunopeuttaan, jolloin siitä tulee yhä tehokkaampaa.
Olitpa siis kuinka etevä opiskelija tahansa, joudut melko varmasti harrastamaan jonkin verran lukemista osana opintojasi. Tehottomaksi lukeminen muuttuu yleensä siinä vaiheessa, kun luet jonkin materiaalin uudestaan pelkästään sen vuoksi, että palauttaisit sen mieleen.
Ensimmäisellä lukukerralla aivosi jäsentävät ja työstävät uutta tietoa aktiivisesti, mikäli muistat keskittyä lukemaasi. Ne osaavat varsin tehokkaasti yhdistää opitun tiedon aikaisempaan tietoon aktivoimalla ja vahvistamalla hermosolujen muodostamia keskinäisiä liitoksia. Joka kerta kun muistelet tai kertaat oppimaasi samat hermoverkot aktivoituvat ja hermosolujen väliset liitokset vahvistuvat, jolloin osaat asian yhä paremmin.
Valitettavasti uudelleenlukeminen on yksi tehottomimpia ja hitaimpia tapoja kerrata tietoa, sillä tehokkaassa kertaamisessa tavoitteemme on palauttaa tieto pitkäkestoisesta muistista eikä niinkään siirtää sitä sinne uudestaan. Tässä työssä parhaat menetelmät liittyvät erilaisiin vihjeisiin kuten avainsanoihin tai muistilistoihin, jotka pakottavat meidät työstämään tietoa itsenäisesti ja aktiivisesti.
Totta kai uudelleenlukeminenkin aktivoi jo muodostuneita hermoverkkoja, erityisesti jos luet toisella kerralla ainoastaan pääkohtia, mutta mitään takeita ei ole, että pystyt oikeasti palauttamaan tiedon mieleesi vaikkapa kokeessa ei ole.
Kertaamisessa lukeminen siis kannattaa jättää vähemmälle ja keskittyä aktiivisiin menetelmiin.
2 - Alleviivaus
Alleviivaamisella tarkoitetaan tässä sekä perinteistä alleviivaamista että erilaisten korostuskynien käyttöä.
Muistan joskus lainanneeni yliopiston kirjastosta suosittuja kurssikirjoja, joissa lukuisat lainaajat ovat täydentäneet toistensa alleviivauksia. Lopputuloksena käsissäni on ollut lähes lukukelvottomia kirjoja, joiden jokaisen sivun lähes jokainen rivi on alleviivattu. Käytännössä siis alleviivauksella ei ole enää mitään merkitystä ja teksti muuttuu vain vaikeaselkoiseksi.
Alleviivaamisesta voi olla marginaalisesti hyötyä, jos oikeasti alleviivataan vain pääpointteja ja avainsanoja, jolloin niiden avulla voidaan rakentaa esimerkiksi avainsanalistoja ja muistisääntöjä. Toisaalta kaksi syytä kannustaa luopumaan alleviivaamisesta kokonaan:
- Alleviivaaminen hidastaa lukunopeutta ja materiaalissa etenemistä merkittävästi
- Alleviivaaminen on turha työvaihe – voit käyttää saman ajan tekemällä tekstistä ytimekkäät muistiinpanot, jotka palvelevat kertaamista huomattavasti paremmin kuin alleviivaukset
Alleviivaamisen vaihtoehtoiskustannus on siis kohtuuttoman suuri maksettavaksi. Siihen käytetyn ajan voi käyttää huomattavasti tehokkaamminkin.
3 - Opiskelun kasaaminen deadlinejen lähelle
Aivomme eivät ole kehittyneet keskittymään pitkiä aikoja kerrallaan abstraktiin ja monimutkaiseen tietotyöhön. Myös oppiminen heikentyy merkittävästi, mikäli yritämme pakottaa itsemme työskentelemään väsyneenä liian pitkiä aikoja.
Vastaavasti emme ole mestareita suunnittelemaan etukäteen työskentelyämme niin, että se jakautuisi tasaisesti. Varmaan lähes jokainen tunnistaa tilanteen, jossa deadline lähestyy vääjäämättä, mutta työmäärä tuntuu ylivoimaiselta. Voi tuntua hyvältä idealta valmistautua tenttiin koko edellinen yö, mutta seuraavana päivänä huomaatkin, että mitään ei ole varsinaisesti tarttunut pitkäkestoiseen muistiin.
Opiskelun hajauttaminen on teoriassa eräs yksinkertaisimmista tekniikoista, jolla opiskelutehoa voi parantaa merkittävästi. Käytännössä kuitenkin sen menestyksekkääseen soveltamiseen tarvitaan määrätietoista suunnittelua ja toteutusvaiheessa vähän itsekuria.
On hyvä muistaa, että joskus työskentely saattaa imaista meidät täydellisesti mukaansa, jolloin puhutaan flow-tilasta. Tällöin saatat kyetä keskittymään pitkiäkin aikoja ja saat merkittävästi enemmän aikaan kuin yleensä. Tällöin kannattaa pitää jalka kaasupolkimella ja antaa mennä.
4 - Oppituntien tai luentojen tuhlaaminen
Melko varmasti joudut osana opiskeluasi istumaan oppitunneilla tai luennolla. Tuntien anti vaihtelee tietysti merkittävästi riippuen opettajasta, omasta vireystilastasi sekä lukuisista muista asioista.
On tietysti helppo valittaa laadusta ja todeta, että tunnilla ei oppinut mitään, mutta usein tällöin paetaan omaa vastuuta oppimisesta. On totta, että välistä opettajiksi päätyy henkilöitä, jotka pärjäisivät paremmin lähes missä tahansa muussa työssä, mutta tämä ei silti poista sitä seikkaa, että koko oppitunnin idea on tarjota sinulle uutta tietoa valmiiksi pureskellussa muodossa.
Olisi suorastaan hulluutta kuluttaa oppitunti tai luento passivoitumalla kuulijan rooliin tai peräti vajoamalla tekemään jotain tyystin muuta. Jotkut taas toteavat olevansa auditiivisia oppijoita ja mieluummin kuuntelevat tekemättä mitään oppimista tukevaa, kuten muistiinpanoja. Puhtaasti yhteen aistiin perustuvat oppimistyylit ovat kuitenkin sitkeästi eläviä myyttejä, jotka eivät palvele mitään tarkoitusta.
Miten oppitunti sitten kannattaisi hyödyntää? Ylivoimaisesti paras tapa on käyttää aika tekemällä muistiinpanoja osana tiedon vastaanottamista, olipa kyse sitten kuuntelusta tai diaesityksen katselusta. Parhaassa tapauksessa sinulla on tunnin jälkeen valmis kertauspaketti, joka itsessään riittää palauttamaan opitun mieleen, tarvitsitpa sitä missä yhteydessä tahansa.
Muistiinpanoista puheenollen otetaanpas vielä yksi tehoton tekniikka:
5 - Liian vähän tai liian paljon muistiinpanoja
Muistiinpanojen isoin hyöty on ehdottomasti siinä, että jo niiden kirjoittamisvaiheessa aivosi työstävät tietoa ja liittävät sitä aktiivisesti osaksi jo aiemmin oppimiasi aihekokonaisuuksia. Erityisesti hyötyä saat siitä, että yrität tiivistää oppimasi selkeäksi kokonaisuudeksi, jonka avulla pystyt palauttamaan myös yksityiskohtia mieleen.
Muistiinpanotekniikoita on lukuisia, mutta tehokkaimpia niistä yhdistää nimenomaan se, että niistä löytyy selkeästi juuri oleellinen tieto. Jos et tee laisinkaan muistiinpanoja tai ne ovat hyvin niukat, pelkistyvät muistiinpanosi helposti yksittäisiksi huomioiksi tai listoiksi. Tämäkin voi toimia, mikäli olet harjoitellut esimerkiksi muistitekniikoita, joilla palautat niiden avulla isompia kokonaisuuksia mieleesi.
Yleisempi ongelma lienee se, että kirjoittaa aivan liikaa ja pyrkii mahduttamaan muistiinpanoihinsa kaiken tarpeellisen ja myös tarpeettoman tiedon. Tällöin niistä tulee helposti alkuperäisen lähteen toisintoja ja hyöty rajoittuu käytännössä aktiiviseen työskentelyyn kirjoitusvaiheessa. Tämäkin voi olla suhteellisen tehotonta, mikäli kopioi orjallisesti tekstiä tai luennoitsijan kalvoja.
Jos tunnistit itsesi tekstissä mainituista tekniikoista, älä huolestu. Kouluissa ei juurikaan opeteta tehokkaampien tekniikoiden käyttöä. Kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa kattava materiaalivalikoimamme, mikäli kiinnostuit oman oppimisesi kehittämisestä. Hauskaa oppimista!