Parhaat tavat kerrata kokeeseen tai tenttiin

Suurin osa oppijoista hallitsee hyvin tiedon vastaanottamisen ja hankkimisen menetelmät. Käytännössä tämä tarkoittaa lukemista tai opiskelumateriaalien tankkaamista jollain muulla tavalla. Kompurointi alkaa siinä vaiheessa, kun tiedolla pitäisi tehdä jotain, esimerkiksi soveltaa koetilanteessa. Tieto ei vain kerta kaikkiaan tunnu palaavaan mieleen muuten kuin hajanaisina palasina.

Ongelma liittyy hyvin todennäköisesti kertauksen suhteellisen pieneen osuuteen opiskeluajasta tai sitten vääränlaisiin kertausmenetelmiin. Lukeminen ja muu tiedonhankkiminen tuntuu tehokkaalta ja on suurimalle osalle kaikkein tutuin tapa opiskella.

Oppimistutkimukset ovat kuitenkin liikuttavan yksimielisiä siitä, että aktiiviset eli tietoa käsittelevät, muokkaavat ja sen aktiivisesti työmuistiin palauttavat menetelmät ovat huomattavasti tehokkaampia oppimisen kannalta.

Aktiivisesti käsitelty ja riittävästi kerrattu tieto on helppo palauttaa mieleen jäsentyneenä kokeessa tai tentissä. Sen sijaan passiivisesti tankatut kokonaisuudet eivät ole ankkuroituneet loogisesti mieleen, jolloin niihin on haastava tarttua.

Perinteinen tapa oppia painottaen tiedonhankintaa

Kertaamiseen ja aktiiviseen oppimiseen painottuva tapa oppia

Valtaosa opiskelijoista käyttää perinteistä tapaa myös kertausvaiheessa. Materiaalit tankataan läpi yhä uudestaan siinä toivossa, että mahdollisimman paljon siitä tarttuisi mieleen. Vaikka kokonaisuus tuntuisi tutulta uudelleenluvun aikana, liittyy menetelmään sudenkuoppa. Tunnistamme kyllä tiedon, mutta tämä ei tarkoita sitä, että pystyisimme palauttamaan sitä mieleen tarvittaessa. Juuri tästä syystä kokeen palautusvaiheessa tuntuu niin usein siltä, että olisihan vastaus nyt pitänyt tietää.

Aktiivinen opiskelu ja kertaaminen ovat työläitä mutta tehokkaita tapoja opiskella

Mitä nopeammin pääset kertausvaiheeseen sen parempi. Materiaalit täytyy joka tapauksessa opiskella läpi, ja tässä työssä auttaa aktiivinen ote kurssilla tai tunneilla sekä taito tehdä hyviä muistiinpanoja. Myös erilaiset lukutavat ja laajojen kokonaisuuksien ymmärtäminen auttavat huomattavasti.

Kun aihe on opittu, kannattaa testata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mitkä aihealueet ovat parhaiten hallussa, ja mitkä vaativat vielä lisätyöstöä. Esimerkiksi biologian kirjoituksiin valmistautuessa vanhoihin koetehtäviin ja oppikirjan tehtäviin vastaaminen on erityisen tehokas keino. Vastaukset kannattaa kirjoittaa ylös esim. ranskalaisin viivoin ja tarkistaa, montako pistettä olisit saanut. Tätä tietoa tarvitset kertausvaiheessa.

Voit myös testata oppimaasi esimerkiksi oppimiskorttien (flashcards) avulla. Kortit toimivat myös erinomaisena kertausvälineenä, sillä niiden avulla pystyt helposti tunnistamaan heikommin hallitut kokonaisuudet.

Itsetestaus on työlästä ja usein psykologisesti raskasta, jos joudumme tunnustamaan, ettemme hallitse aihetta vielä täysin. Toisaalta tämä havainto on huomattavasti mukavampi tehdä harjoitteluvaiheessa kuin itse kokeessa.

Näin kertaat tehokkaasti oppimaasi

Itsetestaus, aktiivinen opiskelu ja kertaus kulkevat käsi kädessä, ja tässä olemme erotelleet ne omiksi työvaiheisiinsa lähinnä selkeyden vuoksi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että aktiviinen tiedon palauttaminen ja opitun testaaminen ovat jo itsessään kertaamista. Vastaavasti kertaamisen jälkeen kannattaa testata uudestaan, miten tieto on tarttunut verrattuna ensimmäiseen kertaan. Näin saamme itseään ruokkivan kierteen, jonka avulla aukot osaamisessa saadaan tilkittyä yksi kerrallaan.

Kertausvaiheessa voit edelleen palata materiaaleihisi ja muistiinpanoihin, mutta mitä enemmän työskentelysi painottuu muistamiseen ja jo opittujen kokonaisuuksien jäsentämiseen, sen parempi. Kannattaa käyttää ainakin seuraavia menetelmiä kertausvaiheessa:

Asian tiivistäminen ja selittäminen yksinkertaisesti

Kyky tiivistää opittu ja selittää se yksinkertaisesti on valtavan hyödyllinen taito, josta on hyötyä paitsi opiskelussa myös yleisesti ottaen asioiden hahmottamisessa. Aivosi työstävät joka tapauksessa uusia asioita kokonaisuudeksi, mutta suuntaamalla tarkkaavaisuuden tähän työhön prosessi nopeutuu huomattavasti ja muodostuneet hermoverkot ja tiivistykset ovat sitäkin vahvempia.

Asian selittäminen yksinkertaisesti ja kansantajuisesti vaatii aiheen ymmärtämistä. Esimerkiksi kaikkein parhaat tieteelliset artikkelit on kirjoitettu varsin yksinkertaisesti ja aiheeseen perehtymätönkin lukija pääsee nopeasti kärryille siitä, mistä on kyse. Sen sijaan heikommat esitykset naamioidaan helposti tieteellisen jargonin taakse, kun aihe ei ehkä olekaan niin selvä kirjoittajille itselleen.

Olipa tiivistelmän tai yksinkertaistuksen toteutus mikä tahansa kiinnitä huomiota:

• Käytä mahdollisimman yksinkertaista kieltä
• Selitä asia oikeasti äläkä vaan viittaa siihen epämääräisesti
• Pyri ensisijaisesti vastaamaan kysymykseen miksi. Miksi jokin asia on niin kuin on? Perustele
• Selitä asia niin kuin selittäisit sen lapselle. Voit jättää lepertelyn pois
• Kertaa kohdat, joita et kykene selittämään kunnolla
• Käytä sosiaaliset tilanteet hyödyksesi. Esim. ruokaillessa voit nopeasti selittää muille, mitä olet tänään oppinut ja työstänyt. Jos syöt muiden oppijoiden kanssa, vaihtakaa osia niin, että kaikki pääsevät ääneen.

Avainsanojen ja muistisääntöjen opettelu

Avainsanojen ja muistisääntöjen avulla opitut kokonaisuudet voidaan tallentaa tiivistetyssä muodossa mieleen aivoille helposti ymmärrettävään muotoon. Tekniikka ei ole nykyään kovin suosittu sen valtavasta potentiaalista huolimatta.

Jo muistiinpanoja laatiessa kannattaa luoda avainsanalistoja, joiden avulla voit luoda ”katalogin” tiedosta päähäsi. Tekniikan avulla kykenet palauttamaan mieleesi laajojakin kokonaisuuksia hyvin tehokkaasti.

Muistiinpanojen pikaluku

Kertausvaiheessa kiusaus palata oppikirjan ääreen voi olla kova. Kannattaa kuitenkin painottaa muistiinpanojen lukemista ainakin seuraavista syistä:

• Muistiinpanoissa tieto on tiivistetty ja jäsennelty
• Muistiinpanoissa tieto on käsitelty aktiivisesti
• Muistiinpanot on huomattavasti nopeampi käydä läpi

Kertausvaiheessa tulee luottaa siihen, että hallitset kokonaisuuden tarpeeksi hyvin, kunhan aivosi ovat ankkuroineet sen tiivistettyyn muotoon. Jos siis muistat kirjan kappaleen etenemisen kymmenen avainsanan avulla, muistat myös yksityiskohdat riittävällä tarkkuudella. Sen sijaan yrittämällä muistaa kaiken sellaisenaan, et lopulta muista mitään.

Muistiinpanoja voi lukea useaankin kertaan, mutta pyri lukemaan ne nopeasti läpi painottaen avainsanoja ja ydinkohtia. Kannattaa myös peittää osa muistiinpanoista ja tarkastaa osaisiko sen ulkoa.

Tehtävät ja kuulustelut

Kuten mainittu myös kertausvaiheessa kannattaa tehdä tehtäviä ja testata osaamista. Tämä korostuu erityisesti matemaattisten aineiden ja kielten osalta. Voit esimerkiksi pyytää kaveriasi tai perheenjäsentäsi kuulustelemaan sinua ja vastaavasti voitte vaihtaa rooleja, mikäli molemmat kertaatte koetta varten.

Kertaaminen on tärkeä tekijä siinä kuinka hyvin tulet kokeessa pärjäämään. Toinen ehkä usein vähemmälle huomiolle jäävä tekijä on suoriutuminen itse koepäivänä. Siitä kannattaa lukea lisää kokeita ja jännitystä käsittelevässä kirjoituksessamme.

Tarkemmin opiskelutekniikoihin ja kokeeseen valmistautumiseen voit tutustua kattavilla oppitunneillamme).

Kiitos lukemisesta ja hauskaa oppimista!