Ei, tätä tekstiä ei ole kirjoittanut tekoäly, vaikka onkin muodissa ulkoistaa suuri osa verkkoon tuotettavasta sisällöstä jollekin generatiiviselle tekoälylle. Nokkelaa ja ennen kaikkea tehokasta. Kaiken lisäksi AI-avustajamme osaavat jo nyt tuottaa niin hyvää materiaalia, että olemme jo monessa lajissa hävinneet.
Miksi siis kirjoitan kuitenkin itse?
Aivan samasta syystä kuin ihmiset edelleenkin pelaavat shakkia, maalavat maalauksia, ottavat valokuvia tai tekevät musiikkia, vaikka kaikissa näissä koneystävämme ovat jo pyyhältäneet ohi. Lopputulos ei ole ainoa mikä ratkaisee, vaan varsinaisesta tekemisestä ja keskittymisestä haastavaan tehtävään, voi löytää valtavasti merkityksellisyyttä ja iloa. Lisäksi vaivannäkö on ainoa tapa oppia ja kasvaa ihmisenä.
Myönnettäköön, että ChatGPT on kuitenkin ollut tätäkin kirjoittaessa minulla keskustelukumppanina, jota olen hyödyntänyt esimerkiksi tiedonhakuun. Juuri tällaisessa käyttötarkoituksessa se onkin ylivoimainen työkalu, joka ei tuhoa oppimista, vaan jopa parantaa sitä.
Tässä artikkelissa käymme läpi:
- Mitä tekoälyllä tarkoitetaan ja miten se auttaa oppimisessa
- Miksi oma oppiminen ja vaivannäkö on edelleen tärkeää ja mitä taitoja kannattaa kehittää tekoälyn aikakaudella
- Miten generatiivista tekoälyä voi soveltaa oman oppimisen ja kehittymisen tukena
Mitä tekemistä tekoälyllä on oppimisen kanssa?
Arkipuheessa tekoäly samaistetaan nykyään generatiivisiin tekoälyihin, joiden päätarkoitus on tuottaa kehotteiden pohjalta sisältöä kuten tekstiä, kuvia, videoita tai musiikkia. Niiden raaka-aineita ovat kaikki aikaisemmat sisällöt, joita tekoäly on analysoinut. Niistä se puolestaan muodostaa uutta sisältöä omien sääntöjensä mukaan. Oleellista on, että tekoäly on useimmiten itseään korjaava ja kehittävä järjestelmä, jonka ytimessä on oppiminen. Mikään aikaisempi teknologia ei ole autonomisesti kyennyt tähän, joten elämme sitä myöten hyvin jänniä ja jopa vallankumouksellisia aikoja.
Kannattaa pitää mielessään, että tekoälyjä on kehitetty jo vuosikymmeniä ja ne ovat oleellinen osa lukuisia erilaisia teknologioita ja ohjelmistoja kuten esimerkiksi sosiaalisen median algoritmit, kielikääntäjät tai itseään ohjaavat ajoneuvot. Kuitenkin nimenomaan generatiiviset tekoälyt ovat nyt olleet valokeilassa, ja juuri niihin keskitymme tässä. Esimerkiksi ChatGPT, Gemini, DeepSeek, Copilot tai Dall-E ovat kaikki generatiivisia tekoälysovelluksia, joita pystyy hyödyntämään omassa oppimisessa monilla mielenkiintoisilla tavoilla.
Tekoäly onkin tehnyt läpimurron oppimisen maailmassa, kuten kaikessa muussakin. Tiedohonhaku, tiivistelmien tekeminen, asian yksinkertaistaminen tai vieraan kielen keskustelukaverin löytäminen ei ole koskaan ollut näin helppoa. Olisi hölmöä asettua vastustamaan tätä kehitystä, vaan mieluummin hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia oppimisen tukena. Voi helposti syntyä suuri kiusaus ulkoistaa prosessi kokonaan tekoälylle ja laittaa tämä väsymätön työmyyrä kirjoittamaan esseet puolestamme tai ahkeroimaan matematiikan läksyt, kun oma motivaatio ei riitä.
On kuitenkin syytä muistaa, että pelkästään jonkun asian suorittaminen ei ole oppimista. Joskus motivaatio toki on täysin ulkoista ja asioita on kyettävä priorisoimaan, jolloin suorittamisen merkitys kasvaa. Voi esimerkiksi olla, että yksittäisen pakollisen kurssin suorittaminen auttaa edistämään opintoja aiheisiin, jotka ovat itselle oleellisempia tai merkityksellisempiä. Tällöin on oltava varma, että aihe ei oikeasti ole oppimisen arvoinen. Tässä tapauksessa kannattaakin hyödyntää kaikkia mahdollisia työkaluja, joilla suoritusta voi tehostaa. Muista, että plagiointi ja vilppi ovat aina huonoja ratkaisuja, eivätkä kuulu tehokkaan työskentelyn työkalupakkiin, vaikka olisi kuinka kiire.
Toivon mukaan suurimman osan ajasta kuitenkin työstät aiheita, jotka ihan aidosti kiinnostavat sinua ja motivaatio on sisäistä. Tällöin ei pitäisikään tulla painetta ulkoistaa omaa oppimisprosessia kokonaan tekoälylle. Oppiminen innostaa oikeasti, eikä sillä lopulta ole väliä, tarvitsemmeko oppimaamme tietoa missään tai edistääkö se ulkoisia tavoitteitamme.
Oppiminen itsessään on perimmäinen tarkoitus. Kun opimme jatkuvasti uutta ja kasvamme ihmisinä, laajennamme myös mahdollisuuksien horisonttia edessämme. Oppiminen ei siis ole kuollut tekoälyn aikakaudella, vaan siihen on ennennäkemättömän hyviä keinoja tarjolla.
Lisäksi oppiminen itsessään on tutkitustikin yksi syvimmin tyydytystä ja merkityksellisyyttä antava kokemuksemme. Miksi siis luopua siitä vapaaehtoisesti?
Kehitä näitä kykyjä hyötyäksesi uusista teknologioista osana oppimistasi
Mitä metataitoja ja kykyjä sitten pitäisi ottaa haltuun, jotta tekoälystä saisi valjastettua itselleen parhaan mahdollisen oppimiskaverin?
1 - Yleissivistys ja kriittinen ajattelu
On tavallista kuulla yleissivistävän oppilaitoksen (esim. lukio) opiskelijan valittavan siitä, että ei hän tule tarvitsemaan esimerkiksi kemian tai filosofian oppeja mihinkään elämässään.
Suoraa arjen sovellusta ei ehkä löydykään helposti, mutta oman yleissivistyksen ja osaamisen kasvattaminen on silti aina hyvä idea. Laaja-alaista osaamista hankkineet generalistit pärjäävät nykyisessä alati muuttuvassa työelämässä paremmin kuin tiukasti yhtä aihetta painottaneet oppijat.
Teknologia, informaatioähky ja tekoäly ovat luoneet ympäristön, jossa laaja-alainen ja monitieteellinen osaaminen ovat valttia. Vaikka kaikki vastaukset saa kysymällä, et osaa kysyä oikeita kysymyksiä ilman kattavaa pohjaosaamista. Saavutettu tieto jää myös irralliseksi kaikesta muusta, mikäli et ole rakentanut kattavaa pohjaosaamista, johon uusi tieto voidaan yhdistää.
Kaikki tieto ja informaatio eivät myöskään ole saman arvoisia. Olemme siirtyneet aikaan, jossa sisältöä tuotetaan käsittämättömiä määriä ja eri palveluiden käyttäjien huomiosta kilpaillaan kaikin sallituin (ja myös ei-sallittujen) keinojen avulla. Tämän vuoksi valetiedolta, disinformaatiolta ja manipulaatiolta ei voi välttyä. Ilman kattavaa yleissivistystä ei voi olla lähdekriittinen ja tunnistaa, milloin itse on joutunut valheellisen tiedon tai vaikuttamisen kohteeksi.
Yleissivistys ja laaja-alainen osaaminen ei ole kuollut. Niitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Vaikka kaikki vastaukset saa salamannopeasti, on edelleen kyettävä kysymään oikeat kysymykset, priorisoitava vastaukset ja yhdistettävä tieto aikaisemmin opittuun.
2 - Teknologinen osaaminen ja muuntautumiskyky
Marc Prensky määritteli vuonna 2001 määritteli digitaalisella aikakaudella syntyneet ja kasvaneet henkilöt diginatiiveiksi, jotka ovat saaneet teknologisen osaamisen jo osana kasvatustaan ja altistumistaan kaikelle digitaaliselle teknologialle.
Sittemmin käsitettä on kuitenkin kritisoitu, kun ollaan huomattu, että uudet sukupolvet eivät suinkaan ole vanhempiaan etevämpiä digivelhoja, jotka tuntevat kaikki teknologiset salat. Varmasti kasvava teknologia-altistuminen on johtanut siihen, että nuoremmat sukupolvet ottavat kiihtyvällä tahdilla käyttöönsä uusia palveluita ja laitteita, mutta se itsessään ei tee heistä vielä asiantuntijoita vaan suurkuluttajia.
Suurin osa meistä ei kykene erittelemään kovin tarkasti mitä tietokoneen sisältä löytyy, miten kännykkäsovellus on rakennettu, mitkä ovat suosituimpia koodauskieliä nykyään, millä logiikalla tekoäly toimii tai mikä on lohkoketju.
Teknologiaosaamisesta on tullut yksi suurimmista nykyajan kilpailueduista, eikä kovin monessa työssä pärjää ilman edes jonkinlaista teknologista ja digitaalista osaamista. Suurin osa perustaidoista on varsin helposti opeteltavissa, mutta monet eivät silti näe vaivaa ja jäävät heti alkumetreillä muista jälkeen.
On täysin ymmärrettävää kokea ahdistusta ylinopeutta kiitävän kehityksen keskellä. Ei tunnu inhimillisesti mahdolliselta pysyä perässä ja ottaa uusia teknologioita haltuun tarvittavalla tahdilla. Tähän ahdistukseen paras lääke on kuitenkin olla itselleen armollinen ja altistaa itsensä uuden oppimiselle askel kerrallaan. Ei sinun tarvitse opetella koodaamaan tai ryhtyä tekoälyn syväasiantuntijaksi. Riittää, kun avaat esim. ChatGPT:n ja luot itsellesi tilin. Tämän jälkeen voit vapaasti kokeilla kehotteita ja katsoa, minkälaisia vastauksia saat. Lisää altistumistasi pohtimalla eri elämäsi alueita ja testaa soveltuisiko tekoäly apuriksi sen hoitamiseen. Esim:
- Laadi minulle siivouslista koko asunnon suursiivousta varten
- Anna ideoita monipuolisiin salaatteihin
- Oikolue tämä sähköpostini
- Tee minulle 10 avainkohdan lista Julius Caesarin elämästä
Huomaat pian, minkälaisissa tehtävissä tekoälystä on apua ja mitkä asiat kannattaa edelleen hoitaa itse.
3 - Eettiset ja sosiaaliset taidot
Kolmantena, mutta ei missään tapauksessa vähäisimpinä taitoina kannattaa jatkuvasti kehittää omia sosiaalisia ja eettisiä taitoja. Tämä voi tuntua nurinkuriselta sosiaalisen elämän siirtyessä yhä enemmän digitaalisiin verkkoihin ja etäyhteyksiin.
Kuitenkin juuri tästä syystä aito inhimillinen kohtaaminen ja vankka ihmisyyteen perustuva arvopohja ovat nykyään kultaakin kalliimpia ominaisuuksia. Tekoäly menee lähes kaikissa kognitiivisissa taidoissa pian ihmisten ohi ja pystyy ratkaisemaan ongelmia, joita ihmisten on jopa haastava määritellä.
Se ei kuitenkaan voi korvata aitoja ihmiskontakteja ja yhteisöllisyyteen perustuvaa arvomaailmaa. Elämme muutenkin aikoja, joissa demokratian, tasa-arvon ja vapauden kaltaiset yhteiset arvot on haastettu vahvemmin kuin vuosikymmeniin. Tarvitsemme kipeästi ihmisiä ja yhteisöjä, joiden arvot perustuvat yhteisille ja inhimillisille tavoitteille. Tarvitsemme ihmisiä, jotka käyttävät teknologiaa näiden tavoitteiden edistämiseen ja saavuttamiseen, ei itsekkäisiin ja tuhoaviin tarkoitusperiin.
Kysy siis itseltäsi jatkuvasti: mikä on oikein? Ei pelkästään minun vaan myös muiden osalta? Usein vastaus löytyy muiden auttamisesta ja yhteisistä tavoitteista.
Miten hyödyntää tekoälyä oppimisen työkaluna
Kuten mainittu, tekoäly on valtavan hyvä apuri tai tukiäly, mutta ajattelua ja oppimista sille ei kannata ulkoistaa. Käymme tässä lyhykäisyydessään läpi muutamia ideoita, joilla tekoälyä voi hyödyntää oppimisen apuvälineenä. Jos haluat syventyä aiheeseen tarkemmin, suosittelen tutustumaan oppitunteihimme, joissa käymme sitä ja muuta oppimiseen liittyvää läpi aina teoriasta käytännön soveltamiseen.
Seuraavissa esimerkeissä puhuttaessa tekoälystä tarkoitetaan yleisimpiä generatiivisia tekoälyjä kuten ChatGPT, SeepSeek tai Gemini.
Tarkentavat kysymykset ja vastaukset
Oppimisessa on aina kyse uuden tiedon yhdistämisestä jo opittuun. Toistojen, kertauksen ja harjoittelun kautta tietoon liittyvät hermoverkot ja aivosolujen väliset yhteydet vahvistuvat, jolloin mieleen palauttaminen ja tiedon soveltaminen sujuvat nopeammin.
Yksi parhaista tavoista oppia on kysyä aiheeseen liittyviä tarkentavia kysymyksiä ja jopa yrittää vastata niihin ennen kuin saa valmiin vastauksen. Vastaavasti roolien vaihtaminen eli kysymyksiin vastaaminen on loistava tapa saada aktivoitua opittu asia aivoissa. Eivät opettajatkaan silkkaa ilkeyttään kysele oppilailta aiheesta tai järjestä kokeita, joissa opittu testataan.
Aikaisemmin kysymyksiin ja vastauksiin tarvittiin toinen ihminen kaveriksi, mutta enää niin ei ole. Voit yksinkertaisesti pyytää tekoälyä tenttaamaan sinua tai kysyä tarkennuksia asioihin, joita et vielä tiedä.
Esimerkki:Kysy minulta viisi oleellista kysymystä Ranskan vallankumouksesta, mutta älä paljasta vastauksia vielä.
Vastaa ensin kysymyksiin joko kirjoittamalla ja mielessä ja pyydä sen jälkeen tekoälyä paljastamaan vastaukset.
Aiheen tiivistäminen ja yksinkertaistaminen
Jos kykenet selittämään monimutkaisen asian yksinkertaisena versiona, osaat sen hyvin. Usein kuitenkin tarvitsemme oppimisen alkuvaiheessa itse tämän yksinkertaisemman version, jotta kykenemme yhdistämään uuden tiedon aikaisempaan kokemuskenttäämme.
Tekoäly on loistava yksinkertaistaja ja tiivistäjä. Pyri kuitenkin aina tekoälyn tiivistelmien jälkeen toistamaan sama itse. Muuten sorrut vain passiivisesti vastaanottamaan tietoa, mutta et varsinaisesti vielä tee sillä mitään aktiivisesti. Syvempi oppiminen vaatii lähes aina sen, että opittua työstetään tai sovelletaan jollain tavalla.
Esimerkki: Selittäisitkö korrelaation käsitteen mahdollisimman yksinkertaisesti
Lue ensin vastaus ja kysy tarvittaessa tarkennuksia tai esimerkkejä. Pyri sen jälkeen selittämään asia itse joko ääneen tai kirjoittamalla. Huomaa, että tekoäly osaa myös kuunnella puhettasi ja voit pyytää palautetta omasta tiivistelmästäsi.
Vieraan kielen harjoittelu
Tekoäly soveltuu nykyään lähes kaikkiin kielen oppimisen kannalta parhaisiin menetelmiin. Voit pyytää siltä sanakokeita, kielioppisääntöjä, kielenkäännöstehtäviä tai jopa käyttää sitä keskustelukumppanina, joka on aina valmis auttamaan ja korjaamaan virheesi. Muista tässäkin tapauksessa kehitellä tehtäviä, jotka pakottavat sinut työskentelemään aktiivisesti.
Esimerkki: Tekisitkö 10 sanan sanakokeen tekoälyyn liittyvistä sanoista. Anna sanat suomeksi, jonka jälkeen minun tehtäväni on kirjoittaa ne yksi kerrallaan ranskaksi. Tarkista oikeinkirjoitus.
Voit kirjoituksen jälkeen vielä lausua kaikki sanat ääneen ja pyytää palautetta ääntämisestäsi.
Matematiikan harjoittelu
Generatiiviset tekoälyt hallitsevat matematiikan ja tilastotieteen erinomaisesti, vaikka vielä tätä kirjoittaessa sortuvat välillä virheisiin tiettyjä loogista päättelyä vaativissa sanallisissa tehtävissä.
Kiusaus voi olla suuri ulkoistaa omat tehtävät kokonaan tekoälylle, mutta kuten jo tiedät, et opi tällä tavalla mitään. Sen sijaan tekoäly voi olla korvaamaton apu silloin, kun olet jäänyt jumiin tai et käsitä, mikset saa oikeaa tulosta. Se jaksaa selittää loputtomasti asioita yhä yksinkertaisemmin ja käy mielellään laskun kanssasi läpi vaihe vaiheelta.
Esimerkki: Voisitko ratkaista yhtälön 2X + 15 = 4X - 7 vaihe vaiheelta. Tee tämän jälkeen minulle vastaavan tasoinen tehtävä, jotta voin harjoitella itse.
Huomaat jälleen, että käytimme tekoälyä ensin asian selittämiseen, mutta siirryimme heti harjoittelemaan itse aktiivisesti emmekä tyydy ainoastaan passiiviseen tiedon vastaanottamiseen.
Lopuksi
Raapaisimme tässä vain pintaa kaikista lukemattomista mahdollisuuksista, joissa tekoäly voi olla apurinasi oppimisessa. Se on mainio työkalu päivittäisestä oppimisesta aina isoihin projekteihin kuten gradun tai laajan esseen kirjoittamiseen.
Kyynikot sanovat tietysti, että tämä on huijaamista, ja että laiskat oppijat eivät enää tee mitään itse. Vaara on tosiaan olemassa, mutta samaan aikaan on pidettävä mielessä, että samankaltaisia pelkoja liittyi myös internetin, television, kirjapainotaidon, taskulaskinten tai helmitaulujen tultua laajan yleisön saataville.
Esimerkiksi juuri taskulaskimet ovat mahdollistaneet sen, että matematiikassa voidaan harjoitella yhä monimutkaisempia asioita käyttämättä kaikkea aikaa pitkiin ja työläisiin laskutoimituksiin. Samoin internet on mahdollistanut sen, että esseetä työstävä oppija ei joudu harhailemaan tuntitolkulla kirjastojen käytävillä etsimässä oikeita lähteitä työhönsä.
Tekoäly on yksi työkalu muiden joukossa. Se on tosin valtavan tehokas ja ennen kaikkea älykäs. On meistä ja arvoistamme kiinni, mihin käytämme sen valtavaa potentiaalia.
Löydät valtavasti lisätietoa tekoälystä, oppimisesta, keskittymiskyvystä, muistista ja tuottavuudesta oppitunneiltamme. Mikset aloittaisi heti?