5 vinkkiä pääsykokeisiin valmistautumiseen

Todistusvalinnan osuus korkeakoulujen pääsypaikoista korostuu nykyään, mikä on vähentänyt pääsykoevalinnalla sisään pääsevien osuutta. Osalle pääsykokeet ovat kuitenkin ainoa reitti päästä sisään unelmien opiskelupaikkaan, joten huolellinen valmistautuminen kokeeseen on kaikki kaikessa.

Valmennus- ja preppauskursseja pääsykokeita varten löytyy nykyään lähes jokaiselle alalle, eikä niihin investointi ole laisinkaan huono idea. Joskus kuitenkin rahallinen tilanne tai aikataulut eivät anna myöten tai sitten kurssin muotti ei vain sovi sinulle. Osa arvostaa mahdollisuutta työskennellä omaan tahtiin itselleen sopivilla menetelmillä.

Olipa valmistautumistaktiikkasi mikä tahansa kannattaa muutamia yleisiä periaatteita ottaa huomioon:

• Suunnittele valmistautumisesi huolella
• Selvitä, miten aiheesi kannattaa opiskella
• Maksimoi vireystilasi ja keskittymiskykysi opiskelun aikana
• Kertaa ja opiskele aktiivisesti passiivisen tiedon tankkaamisen sijaan
• Valmistaudu etukäteen koepäivään

Lukuisat aiheisiin perustuvat oppituntimme pureutuu jokaiseen aiheeseen tarkasti, mutta jo tästä kirjoituksesta saat hyvän yleiskuvan.

1 – Suunnittele urakkasi huolella

Eri alojen pääsykokeet, pohjamateriaalit ja valmistautumiseen tarvittavan ajan määrä vaihtelevat laidasta laitaan. Kilpailluimmille aloille opiskelun on lähes väistämättä oltava täysipäiväistä keskittynyttä työskentelyä siinä missä toisten kohdalla pohjaosaaminen ja sen soveltaminen nousevat isompaan rooliin.

Joka tapauksessa suunnittelun merkitys on kriittinen valmistautumisurakan onnistumisen kannalta. Suunnitelmien pohjana toimii tavoitteesi menestyä pääsykokeessa. Aikatauluttamalla opiskelusi tarkasti tavoitteesi muuttuu konkreettiseksi ohjelmaksi ja osatavoitteiksi, joita voit mitata edistymisesi mukaan.

Suunnitteluvaiheessa tulee ottaa huomioon ainakin:

• Kuinka paljon aikaa valmistautumiseen on käytettävissä?
• Kuinka monta päivää viikossa on käytettävissä opiskeluun?
• Kuinka monta tuntia päivässä on käytettävissä opiskeluun?
• Kuinka monta tuntia on kokonaisuudessaan käytettävissä opiskeluun?
• Kuinka paljon ja mitä materiaaleja tulee opiskella?
• Mitä opiskeluvaiheita suunnitelma pitää sisällään?

Opiskelusuunnitelma

Kun olet hahmottanut materiaalisi laajuuden ja käytettävissä olevan ajan määrän, puretaan kokonaisuus opiskelusuunnitelmaksi, joka kattaa koko valmistautumiseen käytössä olevan ajan.

Opiskelusuunnitelmaan merkitään koko pääsykokeeseen käytettävän ajan opiskelutahti ja suoritettavat työvaiheet päivän tarkkuudella. Käytännössä siis listaat, mitä materiaalia opiskelet milloinkin, ja millä tavalla.

Suunnitelmaa ei kuitenkaan kannata tehdä liian tarkasti, sillä emme koskaan etene tarkasti suunnitellussa tahdissa, vaan joudumme väistämättä tekemään muokkauksia. Parhaimmillaan havahdut siihen, että etenetkin huomattavasti suunniteltua nopeammin.

Päiväsuunnitelmat

Päiväaikataulu kertoo kokonaiskalenteria tarkemmin, mitä aiheita opiskellaan, millä tavalla, kuinka kauan jne.

Päiväaikatauluja ei kannata luoda pitkälle tulevaisuuteen, sillä tarkka suunnittelu on mahdollista ainoastaan, kun sinulle selviää, missä tahdissa etenet materiaaliesi kanssa. Paras taktiikka on luoda seuraavan päivän kalenterin viimeisenä asiana seuraavan päivän aikataulu. Aamulla opiskelu taas alkaa siitä, että käyt alkavan päivän kalenterin läpi.

Suunnittelu on iso aihepiiri ja jos haluat syventyä siihen syvällisemmin, meiltä löytyy erillinen oppimispolku tavoitteiden laadintaan ja suunnitelman tekemiseen.

2 – Selvitä, miten aiheesi kannattaa opiskella

Opiskelet pääsykokeita varten, mutta olisi hölmöä lähteä vain käymään läpi materiaalia tietämättä tarkemmin, mikä siitä on olennaista tai millä tasolla ja tarkkuudella tieto on hallittava.

Parhaimmillaan olet jo selvittänyt alan perussanaston, tiedonkäsittelyn periaatteen ja yleisimmät vastaustyylit, mutta vielä luku-urakan alkuvaiheessakin ehtii hyvin.

Vanhat pääsykokeet antavat parhaan kuvan siitä, mitä sinulta odotetaan tänäkin vuonna. Vaikka materiaalit ovat uudet, on kokeen rakenne ja perustyyli hyvin todennäköisesti sama vuodesta toiseen. Sinun ei tietysti tarvitse osata vastata kysymyksiin, mutta seuraaviin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota:

• Minkä tyylisiä kysymykset ovat – essee, monivalinta, lyhyet vastaukset?
• Pitääkö opeteltava tieto muistaa sellaisenaan vai pitääkö sitä osata soveltaa esim. tapausesimerkkien avulla?
• Kuinka pitkä koe on ja paljonko aikaa kuhunkin tehtävään voi varata?
• Miten pisteytykset painottuvat tehtävien välillä?
• Onko mahdollista saada miinuspisteitä vääristä vastauksista?
• Kuinka kattavasti materiaali on kysytty kokeessa ja mitkä aiheet painottuvat?
• Mitä seikkoja ja tyylimuotoja mallivastauksissa painotetaan?
• Minkälaiset käsitteet ja periaatteet alaan liittyen on ehdottomasti hallittava?

Kun saat vastauksen näihin kysymyksiin, on aika suunnitella opiskelustrategiasi. Täydellistä yleistystä eri pääsykokeiden osalta on hankala tehdä, mutta 90 % tapauksista valmistautumisen vaiheet voidaan jakaa seuraaviin isoihin vaiheisiin. Näiden vaiheiden sisään mahtuu toki lukuisia erilaisia tekniikoita.

1. Yleissilmäily ja periaatteiden opiskelu
2. Tarkempi lukeminen ja muistiinpanot
3. Aktiivinen opiskelu, itsetestaus ja ulkoa opettelu
4. Kertaus

Erityisen oleellinen on aktiivisen opiskelun vaihe, jossa työstät tietoa ja pyrit palauttamaan sen mieleen mahdollisimman tehokkaasti ilman materiaalien tukea. Juuri tätähän sinulta odotetaan myös pääsykokeessa.

3 – Maksimoi vireystilasi ja keskittymisesi opiskelun aikana

Kuten lähes kaikessa muussakin toiminnassa, laatu voittaa määrän mitä lukemiseen tulee. Voit toki yrittää puskea 15 tunnin opiskelupäiviä tai jättää vapaapäivät väliin, mutta melko nopeasti huomaat työtehosi laskevan reilusti alle sen, mitä saisit aikaan virkeänä ja tasapainottamalla arkesi.

Vireystila ja keskittymiskyvyn ylläpito ovat kaikki kaikessa silloin kun haluat oppia jotain oikeasti. Jos vietät aikasi materiaalien parissa zombie-moodissa, jää varsinainen oppiminen vähäiseksi. Valmistautumissuunnitelmassa tuleekin aina olla riittävästi aikaa varattuna liikunnalle, unelle ja muille urakkaa tasapainottaville tekijöille kuten kaverien tapaamiselle.

Pidä huoli, että vähintään seuraavat toteutuvat luku-urakkasi aikana:

• Nuku 7-9 tuntia yössä
• Syö tasaisin väliajoin riittävästi ja monipuolisesti
• Saat joka päivä liikuntaa
• Tee lukutauoilla pientä taukojumppaa
• Varaa säännöllisesti aikaa sosiaalisille suhteillesi

Pitämällä muun elämäsi tasapainossa teet urakasta merkittävästi helpompaa itsellesi. Myös keskittymisen ylläpitäminen ja haastavien asioiden aloittaminen helpottuvat tätä myötä.

Keskittymiskyky on osittain yksilöllinen ominaisuus, mutta suurempi osa siitä liittyy ympäristöömme ja sen tuottamiin ärsykkeisiin ja häiriöihin. Nykymaailmassa mobiililaitteet, sosiaalinen media ja 24/7-tavoitettavuus ovat luoneet multitaskaamisesta ja hajautetun huomion tilasta perusolemuksemme.

Loppujen lopuksi keskittymiskyvyn maksimoimisessa ei ole kyse kovinkaan paljon muusta, kuin siitä, että ei suo itselleen ensi alkuunkaan mahdollisuutta reagoida ärsykkeisiin. Alla on listattuna vinkkejä, joilla voit helpottaa omaa keskittymistäsi. Alkuun uusin tapoihin totuttautuminen voi olla haastavaa, mutta pian huomaat keskittymiskykysi paranevan merkittävästi.

• Laita kaikki ilmoitukset äänettömälle älylaitteistasi. Koskee kännykkää, tablettia sekä tietokonetta. Näin et reagoi turhaan esim. viesteihin. Ehdit kyllä katsoa ne tauon aikana.
• Laita puhelin opiskellessa käden ulottumattomiin. Uusien ilmoitusten katsominen voi olla vastustamattoman houkuttelevaa, jos puhelimesi on tavoitettavissasi. Vie se kokonaan toiseen huoneeseen.
• Pidä vain ne sovellukset auki, joita tarvitset opiskeluun. YouTuben tai Facebookin syövereihin on helppo uppoutua. Opiskelun aikana ne ovat kiellettyjä edes avata.
• Varmista, että tila on hiljainen tai sinulla on opiskeluun sopivaa musiikkia valmiina. Yleensä instrumentaalinen tai itsellesi tuttu musiikki toimivat parhaiten.
• Pidä opiskelutilasi siistinä ja minimalistisena.

Jos olet kiinnostunut keskittymiskyvyn parantamisesta ja opintojen ja muun elämän yhteensovittamisesta, lukuisat tuntimme syventyy näihin aiheisiin ja kattaa paljon muutakin. Kurssin tarkoituksena on auttaa saamaan enemmän irti ajasta, jonka käyttää opiskeluun.

4 – Kertaa tarpeeksi ja opiskele erityisesti aiheita, joita et vielä hallitse

Kertaaminen on hyvä ajatus jo heti ensimmäisestä opiskelupäivästä lähtien ja itse asiassa aktiivinen opiskelu ja itsetestaus ovatkin jo tavallaan kertausta. Tässä vaiheessa puhumme kuitenkin kertausvaiheesta, kun varsinainen opiskelu-urakka alkaa olla pitkällä ja kokeet lähestyvät.

Oleellista on löytää ne asiat, joita emme vielä hallitse täydellisesti ja saada muutoinkin mahdollisimman objektiivista palautetta osaamisestamme. Edelleen tavoitteemme on tehdä opiskelusta mahdollisimman aktiivista.

Kertaamalla varmistat, että muistat oikeasti oppimasi koetilanteessa. On helppo lukea kirjaa ja kuvitella osaavansa aihe silloin kun se on tuttu. Usein kuitenkin hallitsemme tiedon passiivisesti, eli tunnistamme ja ymmärrämme sen, muttemme vielä kykene itse palauttamaan sitä mieleen, saati työstämään tai muokkaaman siitä. Juuri tästä syystä aktiiviset opiskelumenetelmät peittoavat passiiviset.

Tavoite on selvittää:

• Kykenetkö palauttamaan kokonaisuuden mieleesi?
• Osaatko selittää tai kertoa vastauksen sillä tarkkuudella, kuin kokeessa vaaditaan?
• Mihin tieto on ankkuroitu? Onko esim. avainsanalista tarpeeksi kattava, jotta sen avulla pystyt palauttamaan aiheen kattavasti mieleesi.

Meillä on kokonainen blogikirjoitus parhaista tavoista kerrata kokeeseen, jos haluat tietää aiheesta lisää.

5 – Valmistaudu koepäivään etukäteen

Käytä viimeiset päivät ennen pääsykoetta kertaamiseen, mutta voit jo hyvällä omatunnolla keventää tahtia hieman. Erityisesti viimeinen päivä kannattaa omistaa rauhoittumiselle ja sellaisten asioiden tekemiselle, joista nautit ja, jotka rentouttavat sinua. Tätä myöten myös nukut paremmin seuraavana yönä ja pystyt suuntamaan kaiken keskittymisesi itse koetilaisuuteen.

Koepäivän aattona varmasti jännittää jo, mikä voi vaikeuttaa nukkumista. Pidä huoli, että saat tarpeeksi raitista ilmaa ja liikuntaa päivän aikana ja ota illalla mahdollisimman rennosti. Jos sinulla on yleensäkin vaikeuksia nukkumisen kanssa, ei välttämättä ole huono ajatus ottaa varmuuden vuoksi melatoniinia illasta.

Herää aamulla hyvissä ajoin ja muista laittaa varmuuden vuoksi kaksi erillistä herätyskelloa. Olisi melkoisen noloa tuhota koko valmistautumisjakso nukkumalla pommiin koepäivänä. Tee kaikki käytännön valmistelut, kuten vaatetuksen valinta ja tarvikkeiden pakkaaminen jo edellisenä päivänä, jolloin voit aamulla keskittyä ottamaan rauhallisesti. Jos pelkäät jännittäväsi kokeessa liikaa voit lukea vinkkimme koejännityksen voittamiseen.

Selvitä oleelliset käytännön asiat etukäteen:

• Kokeen aikataulu. Milloin oltava viimeistään paikalla? Huomaa, että viimeistään paikalla tarkoittaa ainakin puolta tuntia ennen kokeen varsinaista alkua
• Millainen koetila on, missä se tarkalleen ottaen sijaitsee, miten sinne kuljetaan ja mitä pitää ottaa huomioon aikatauluissa? Erityisen tarkkana kannattaa olla, mikäli osallistut kokeeseen kotikaupunkisi ulkopuolella. Itse harjoittelisin reitin etukäteen vähintään Google Mapsin avulla osana mielikuvavalmistautumista.
• Mitä varusteita tulee olla mukana? Muista myös varakappaleet!
• Kuinka paljon aikaa kokeessa on?
• Saako mukaan ottaa eväitä?
• Mahdolliset haasteet? Entä, jos olen kipeänä? Mitä, jos koetilaisuus joudutaan siirtämään etätilaisuudeksi? Entä, jos bussini myöhästyy?
• Mitä teen kokeen jälkeen? Muista palkita itsesi! Olet tehnyt valtavan urakan. Usein pääsykoepäivinä järjestetään yhteisiä bileitä ja kokoontumisia hakijoiden kesken. Mene ihmeessä mukaan!

Valtavasti onnea ja menestystä sinulle pääsykokeisiin valmistautumiseen ja tietysti itse kokeeseen!