Kuinka priorisoida oikeasti tärkeät asiat opiskelussa?
Opiskelukalenteri täyttyy, deadlinet paukkuvat, jatkuva kiire painostaa ja vanha ystävämme stressi on asettunut mukavasti vakiovieraaksi sohvan nurkkaan. Tietysti myös aikaisemmin lupaamamme osallistuminen ainejärjestön sitsitoimikunnan suunnittelupalaveriin tuntuu juuri nyt todella tyhmältä ajatukselta.
Suurin osa meistä sortuu toistuvasti ylioptimismiin tulevaisuuden ajankäyttömme ja energiamme osalta. Kognitiivisia erheitä kartoittanut tutkimuskenttä onkin havainnut, että suurin osa ihmisistä kuvittelee ajankäyttönsä kapasiteetin olevan merkittävästi isompi tulevaisuudessa kuin, mitä se on juuri nyt.
Juuri tästä syystä onkin niin helppo lupautua kaikenlaisiin projekteihin ja asioihin, jotka eivät toteudu vielä. Vastaavasti opiskelukalenteri tiivistyy tiivistymistään, kun kuvittelemme jotenkin kummasti saavamme nelinkertaisesti enemmän aikaan mitä lähempänä deadlinet ovat.
Lähes suurin yksittäinen tekijä edellä mainitun tilanteen syntyyn on priorisoinnin taidon puuttuminen.
Priorisoinnilla laitat asiat tärkeysjärjestykseen
Priorisointi tarkoittaa asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. On tietysti täysin henkilöstä riippuvaista, mitkä asiat saavat enemmän arvoa kuin toiset, eikä ole järkeä ruveta tässä tekstissä erittelemään tarkemmin, mitä asioita juuri sinun pitäisi priorisoida. Sen sijaan tarkastelemme periaatteita, joita kannattaa huomioida, kun priorisoi opiskelutavoitteita ja omaa työkuormaa.
Priorisointi on yksi tärkeimmistä suunnitteluun liittyvistä yksityiskohdista, sillä sen avulla pystymme luomaan tasapainoisen ja merkityksellisen arjen, jossa aikamme ei valu merkityksettömiin ja tuottamattomiin askareisiin.
Vastaavasti priorisoimalla tärkeät asiat saavat ansaitsemansa merkityksen.
Priorisoi omia tavoitteitasi – älä luovuta aikaasi kevyin perustein muille
Kukaan ei saavuta täyttä potentiaaliaan yksin ja ryhmässä työskentelyssä on valtavasti voimaa. Vastaavasti elämän merkityksellisimmät asiat liittyvät lähes poikkeuksetta sosiaalisiin suhteisiimme.
Toisaalta juuri sosiaalisessa elämässä piilee myös ajankäytöllinen vaara. Tämä koskee erityisesti ihmisiä, jotka vaistomaisesti haluavat miellyttää muita tilanteessa kuin tilanteessa. He suostuvat kaikkeen ennen kuin ehtivät pohtia asiaa pidemmälle. Loppujen lopuksi omille tavoitteille jää erittäin vähän aikaa ja energiaa.
Aika on yksi arvokkaimmista asioista, joita omistamme. Miksi siis luovuttaisimme sitä toisille ihmisille harkitsematta asiaa ensin? Huomaa myös, että priorisoimalla ajankäyttöäsi voit tarjota aikaasi enemmissä määrin niille ihmisille ja asioille, joiden parissa oikeasti haluat toimia nyt ja tulevaisuudessa.
Tähtää tasapainoiseen elämään priorisoidessasi opiskeluasi
Priorisointi tarkoittaa käytännössä asioiden uhraamista tärkeämpien asioiden puolesta. On kuitenkin syytä olla tarkkana, että romukoppaan ei päädy sellaisia kokonaisuuksia, jotka tasapainottaisivat tai tukisivat prioriteettilistan huippupäätä.
Esimerkiksi opiskellessa on vaikea kuvitella tilannetta, jossa olisi perusteltua uhrata terveysliikunta tai sosiaaliset suhteet tehokkaalle opiskelulle. Päinvastoin opiskelun teho todennäköisesti laskisi, jos näin tekisi. Edes pääsykoeurakka ei ole pohjimmiltaan niin intensiivinen, että sille tarvitsisi uhrata koko muu elämä, vaikka se ajankäytössä korostuukin hetkellisesti yli kaiken muun.
Loppuun palaminen johtuu usein heikosta priorisoinnista. Kaikki aika uhrataan yksittäisille tavoitteille, jolloin kynttilä palaa loppuun aivan liian nopeasti, ja lopulta projekti jää puolitiehen. Oppiminen ei ole pikamatka vaan pikemminkin maraton. Tasainen vauhdinjako on avain menestykseen.
Opettele luopumaan vähemmän tärkeistä asioista ja niiden synnyttämistä mielikuvista
Syy sille, ettemme osaa uhrata vähemmän tärkeitä asioita opiskelulle löytyy mielikuvista ja arvostelmista, jotka liitämme kyseiseen asiaan. Esimerkiksi sosiaalisen median pakonomainen selaaminen selittyy mielessä aina oleellisena ja tärkeänä tekemisenä, vaikka pohjimmiltamme tiedämme kuluttavamme siihen aivan liikaa aikaa. Olemme mestareita perustelemaan ei-toivotun käytöksen tärkeyttä itsellemme, ja tätä myöten siitä luopuminenkin on haastavaa.
Todellisuudessa kyse on usein jonkin asteisesta riippuvuussuhteesta. Olemme yksinkertaisesti takertuneet ”turhiin” asioihin korviamme myöten ja niiden tuottama dopamiinipiikki saa meidät palaamaan niiden ääreen kerta toisensa jälkeen.
Helpoin tapa selvittää, mihin kaikkeen aikasi kuluu, on träkätä kaikki ajankäyttö muutaman päivän ajan, vaikka projekti hieman työläs onkin. Tulos saattaa kuitenkin hämmästyttää. Valitamme kiireitämme, mutta kummasti meiltä löytyy useita tunteja joka päivä toissijaisille aktiviteeteille.
Selvitystyön jälkeen laita jokaiselle asialle aikarajoitus tai pyri lopettamaan ne kokonaan. Ota yksi asia kerrallaan. Esimerkiksi ensimmäinen projekti voi olla, että sosiaalisessa mediassa saa olla 30 minuuttia päivässä. Muista myös seurata tätä tavoitetta aktiivisesti.
Priorisointi on oleellisen tärkeä taito opetella ja myös harjoitella sitä käytännössä. Se on osa suunnittelun ja tavoitteenasettelun kokonaisuutta, jota tarkastelemme tarkemmin aiheeseen liittyvillä tunneillamme